Kotien näkemykset esiin

Vanhempainyhdistys toimii linkkinä koulun ja vanhempien välillä, mutta sitä kautta viedään eteenpäin myös lausuntoja tulevista päätöksistä.  Yhdistysaktiivit Jenni Helenius ja Päivi Äyhönen ovat saaneet vanhemmilta vain satunnaista palautetta uudesta OPSista.

Alueellisen Hämeenlinnan Seudun Vanhempainyhdistyksen (HSVY) varapuheenjohtajana toimivalla Jenni Heleniuksella ja puheenjohtaja Päivi Äyhösellä on pitkä kokemus niin koululaisten vanhempana kuin vanhempainyhdistyksen toimijoinakin. Kaikista kiinnostuneimpia vanhemmat ovat koulunkäynnistä lapsen aloittaessa koulun tai lapsen siirtyessä yläkouluun.

– Kannustamme olemaan mukana vanhempainyhdistyksen toiminnassa jo vertaistuenkin vuoksi, Helenius ja Äyhönen sanovat.

Monet yhdistykset järjestävät hauskoja tapahtumia, joissa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa. Esimerkiksi tänä vuonna eri kouluilla on vietetty Kodin ja koulun päivää, pihatapahtumia, vanhempainiltoja tai myyjäisiä.

Vanhempainyhdistykset pääsevät myös vaikuttamaan asioihin, ja alueellisen yhdistyksen kautta tehdään yhteisiä lausuntoja merkittävimmistä päätöksistä.

– Uuden opetussuunnitelman kohdalla palautetta kysyttiin suoraan koulujen vanhempainyhdistyksiltä ja pääsimme sanomaan asioista ihan toiminnan tasolla, Äyhönen kertoo.

– Yhdistyksellä ei ole valtaa, mutta toimimme koulun kumppaneina. Ihmisiä kyllä kuullaan paljon, mutta aina se ei näy päätöksissä. Vaikeissa asioissa mielipiteitäkin on toki monia. Kouluihin liittyviä päätöksiä tehdessä pitäisi aina tehdä lapsivaikutusten arviointi. Tämä asia on mennyt Hämeenlinnassa eteenpäin, Helenius on huomannut.

Viikkotunnit huolen aiheena

Äyhösen suurin kouluhuoli ei koske tällä hetkellä uutta opetussuunnitelmaa, vaan Hämeenlinnan viikkotuntiresursseja.

– Siinä mennään rimaa hipoen ja ero on huikea, jos verrataan moniin muihin kaupunkeihin sitä, kuinka monta tuntia opetusta oppilaalle kouluaikana kertyy. Paremmat valmiudet jatkoon ovat lopussa niillä, joilla tunteja on enemmän, hän sanoo.

Molempia mietityttävät edelleen joidenkin koulujen isot opetusryhmät ja kestohuolena on kiusaaminen, johon saadaan ulkopuolista apua liian hitaasti.

– Ankkuri-ryhmä tekee hyvää työtä, mutta siinä vaiheessa uidaan jo syvissä vesissä. Apua kouluille pitäisi saada nopeammin ja matalla kynnyksellä, Äyhönen sanoo.

Yksi valtakunnallisestikin suuri huolen aihe on kuitenkin koulujen sisäilma-asiat, joista Helenius juuri edellisen yön pikkutunteina tehnyt pitkää THL:n Kansallisen sisäilma- ja terveysohjelman luonnosta. Suomen Vanhempainliiton sisäilmatyöryhmän viesti on se, että lapsen koulupäivä on tänään.  

Lasten ja nuorten koulupolku ei saa keskeytyä siksi, että koulun sisäilma aiheuttaa heille oireita. Usein sairastelu tarkoittaa paljon poissaoloja, uupumusta ja sitä, että oppilas jää jälkeen koulutehtävissä. Lapsen näkökulmasta oppimisen tukea tarvitaan tänään.

– Kouluilla pitäisi valmiiksi miettiä, miten tuetaan esimerkiksi kotiopetusta, jos lapsi ei pysty sairastumisen vuoksi lopulta ollenkaan olemaan koulurakennuksessa, Helenius sanoo.

– Kotonahan esimerkiksi uuden OPSin mukaiset projektit eivät onnistu, Äyhönen muistuttaa.

Äyhönen ja Helenius haluavat painottaa, että kouluihin on uuden OPS:n myötä tullut paljon hyvää, kuten oppilaiden ryhmäyttämistä ja mielenkiintoisia projekteja, joiden myötä perustaitojen harjoittelukin on lapsille innostavaa. He kehuvat myös esimerkiksi koulujen aamu- ja iltapäiväkerhojen toiminnan kehittymistä sekä uuden OPSin tuomaa oivaltavaa oppimista. Toki joskus vanhempainyhdistysten roolina on ottaa vaikeita asioita esille. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana HSVY on järjestänyt kiusaamiseen liittyvän kyselyn, vanhempainiltoja ja keskustelutilaisuuden opettajille.

Mitähän tuli läksyksi?

Uuteen OPSiin liittyen kyselyjä on tullut vanhemmilta vain vähän. Äyhönen on tehnyt yhden oman huomion.

– Lapsi ei välttämättä hahmota, miten oppiminen etenee, kun asioissa mennään eri aineissa limittäin ja eteen- ja taaksepäin. Ei olisi huono, jos välillä oppilaita muistutettaisiin, miksi mitäkin asiaa tehdään, Äyhönen sanoo.

Vanhemmat haluavat myös pysyä kartalla läksyistä ja kokeista. Etenkin sähköisiin materiaaleihin liittyen on noussut esille läksy- ja koeohjeiden epäselvyys.

– Ohjeet olisi hyvä laittaa aina selkeästi Wilmaan, jotta vanhemmat voivat tarkistaa asian, Helenius kannustaa opettajia.  

Vanhempien reaktiot ovat toisinaan koulua kohtaan rajujakin. Oman lapsen kohdalla se on ymmärrettävääkin, mutta Heleniuksen ja Äyhösen mielestä eri puolilla olemisen asetelmaa pitäisi purkaa ja ajatella yhdessä lapsen näkökulmasta.

– Vanhempien kannattaa muistaa, että kouluajat ovat muuttuneet siitä omasta kokemuksesta. Omia puolustusmekanismejaankin kannattaa tarkkailla ja laittaa ne syrjään, jos vaikka omat koulutraumat pompsahtavat pintaan, Äyhönen sanoo.

– Jos vanhemmalla on lapsen koulukäyntiin liittyvää huolta, asia kannattaa ottaa koulun kanssa puheeksi ja miettiä yhdessä, mitä asialle voi tehdä.  Kannattaa osallistua vanhempainiltoihin ja arviointikeskusteluihin. Ja esimerkiksi kiusaamistilanteessa kannattaa miettiä kaikkien mukana olevien lasten näkökulmia, vaikka lähtökohtaisesti omaansa puolustaisikin, Helenius sanoo.   

Hämeenlinnan Seudun Vanhempainyhdistyksen (HSVY)

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää seudun vanhempainyhdistysten, koulujen, ja kuntien yhteistyötä ja tuoda esille vanhempainyhdistysten kannanottoja koulutusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Yhdistys järjestää muun muassa vanhempainyhdistysten yhteisiä tapaamisia, koulutustilaisuuksia ja keskustelufoorumeita.

 
Hämeenlinna on nimetty lapsiystävälliseksi kaupungiksi, ja on tärkeää miettiä, miten se näkyy päätöksissä ja esimerkiksi opetusryhmien kokojen ja opetustuntimäärien käytännön ratkaisuissa. Kyse on myös kaupungin vetovoimasta, Jenni Helenius (vas.) ja Päivi Äyhönen sanovat.