”Tuli taas miljoona uutta ideaa!”

Näin lausahti eräs opettaja tullessaan luennolta yhteissuunnittelupäivässä Seminaarin koululla syyskuussa. Päivän aikana idealaari saa täydennystä sekä luennoilta että työpajoista.

– Nyt ollaan juuri uuden OPSin ytimessä. Luento antoi ihania vinkkejä työhön ja vahvisti sitä ajattelua ja filosofiaa, jota olen toteuttanut työssäni jo aiemmin. Huomaa hyvä -lasit päässä on todella hyvä tapa toimia, allekirjoitan sen satasella ja oli ilo kuunnella. Ja kuinka tärkeää on, että oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi joka päivä. Toisen kunnioittaminen tilanteessa kuin tilanteessa on erittäin tärkeää sekin, Hakkalan koulun opinto-ohjaaja Raija Markkanen sanoi Kaisa Vuorisen positiivinen pedagogiikka -luennon jälkeen.

Raija Markkanen allekirjoittaa Kaisa Vuorisen opit täysin.

Iittalan yhtenäiskoulun Timo Mäkimarttunen piti opettajille työpajoja, joissa tutustuttiin Padlet-ohjelmaan. Se on selainpohjainen virtuaalinen seinä, johon osallistujat lisäävät “muistilappuina” kuvia, videoita ja tekstejä. Hyvän työkalun ilosanomaa ja kokemuksiaan Mäkimarttunen levittää mielellään muillekin.

– Työpajoissa saadaan puolin ja toisin ideoita, joita ei ole tullut ajatelleeksikaan. Padlet on mielestäni eniten hyödyksi tiedon jäsentämisessä, se on vähän kuin sähköinen mind map. Käytän sitä esimerkiksi kokeisiin kertaamisessa.

Opettajien haasteena on se, että tarjolla on tuhat ja sata työkalua, joista pitäisi valita. Kannustan kokeilemaan rohkeasti, mutta myös päästämään nopeasti irti, jos jokin ei toimi.

Timo Mäkimarttunen haluaa jakaa osaamistaan hyviksi kokemistaan ohjelmistoista kollegoiden kanssa.

Kaurialan yläkoulun aineenopettajat Marja Karkama-Susi ja Taina Juntunen (etusivun kuvassa) pitivät Kaisa Vuorisen esitystä ajankohtaisena ja oman koulunsa syksyn teemoihin erittäin sopivana. Kaurialan yläkoulussa on syksyn aikana pidetty esillä erityisesti ihmissuhdetaitoja, tyttöjen mieliala-asioita ja poikien yksinäisyyttä.

– Aihe herätti paljon keskustelua. Pienillä teoilla rakennetaan positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä. Olisi hienoa, jos jaksaisi toteuttaa tätä aina arjessa, mutta emme ole robotteja. Jos minulla on 250 oppilasta, ei vain pysty aina ottamaan oppilasta yksilönä. Pitää kuitenkin aina pyrkiä näkemään positiivisesti. Murrosikäisen kasvu tekee opettamiseen omat kiemuransa ja ryhmädynamiikka vaikuttaa heihin paljon, Karkama-Susi sanoo.

– Puhuminen ja oppilaan kunnioittaminen on todella tärkeää, ja onhan siinä menty valtavasti eteenpäin. Kuusikymmentäluvulla oppilas ei uskaltanut sanoa opettajille mitään.

Taina Juntunen

Nummen yhtenäiskoulun Annakaisa Virtanen toimii yläkoulussa aineenopettajana. Hän pohtii, miten Vuorisen oppeja voisi viedä yläkoulun arkeen, kun päivän aikana tapaa niin paljon oppilaita. Ajatus on hänestä upea, mutta sen jalkauttaminen vaikeampaa.

– Kaisa Vuorisen ajatukset ovat sitä, miten itsekin ajattelen. Hän puhui mikrokohtaamisista, joilla on paljon merkitystä. Näitä pieniä positiivisia kohtaamisia voisi ujuttaa koulupäivään enemmän. Palautetta voi antaa niin monella tavalla ja mieluiten antaisin sitä aina suullisesti ja keskustellen, jos se olisi mahdollista.

Lastentarhanopettaja Mira Jauhiainen Hattelmalan päiväkodista ja luokanopettaja Piia Takari Alvettulasta keskustelevat portaikossa kuin vanhat tutut. He ovat kuitenkin vasta tavanneet, mutta löytäneet yhteistä jutun juurta heti. Molemmat ovat osallistuneet Toiminta tavaksi -työpajaan, jonka oppeja voidaan soveltaa myös eskarilaisten parissa.

– Meillä toiminnan kautta oppiminen on ollut luonteva tapa toimia aina, Jauhiainen kertoo.

Koulussa toiminnallinen oppiminen sopii hyvin esimerkiksi matematiikkaan ja äidinkieleen. Takari sai työpajan demoista ja mukaan saadusta Lasten Liikunnan Tuen oppaasta hyviä ideoita työhönsä. Etenkin alkuopetuksessa toiminnallisuutta on hyödynnetty Alvettulassa jo aiemmin, ja Takari aikoo kiinnittää asiaan jatkossa vielä enemmän huomiota.

Piia Takarilla ja Mira Jauhiaisella riitti tarinaa, vaikka he olivat vasta tavanneet samassa työpajassa.