Sairaalakoulu auttaa vaikeimman yli

Sairaalakoulun tavoitteet eivät ole vain oppimisessa, vaan myös sosiaalisissa taidoissa ja perusarjen ylläpitämisessä. Tärkeintä on, että oppilas ymmärtää, että tavallinen riittää.   

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian osaston ja nuorisopsykiatrian osaston sairaalakoulu on yhtenäiskoulu, jossa on kaksi opetusryhmää ja oppilaita eskareista yhdeksäsluokkalaisiin. Ahvenistonharjun koulussa työskentelee kaksi erityisluokanopettajaa sekä kaksi kouluohjaaja. 

Paikkoja on 15–20 oppilaalle, jotka opiskelevat 2–6 viikon jaksoissa tilanteesta riippuen. Paikat ovat aina täynnä eli kun yksi lähtee, toinen tulee saman tien tilalle.  

Mottoni lapsille on, että tavallinen riittää.

Minna Ryynänen vastaa yläkoulun opetuksesta ja Matti Varismäki alakoulusta. Ryynänen on tullut Hämeenlinnan vastikään sairaalakoulusta Helsingistä, jossa hän työskenteli kymmenen vuotta. Varismäki on työskennellyt Ahvenistonharjun sairaalakoulussa 25 vuotta.  

– Tavoitteena on mahdollisimman tavallinen koulunkäynti. Mottoni lapsille on, että tavallinen riittää, Varismäki korostaa. 

– Tärkeintä on, että oppilas tulee kuulluksi ja nähdyksi. Oppiaineissa eteneminen ei ole ainoa tavoite, sillä yhdessä tekemisen harjoittelu on keskeistä. Monissa tapauksissa oppilaan taustalla on kiusaamiskokemuksia ja pitkiä poissaoloja omasta koulusta. Oppilaiden itsearvostus on alhaalla, Ryynänen sanoo.  

Vaativa laji 

Jos oppilaille korostetaankin tavallisen ja oman itsen riittämistä, koululta ja sairaalalta odotetaan enemmän. Työ on erittäin vaativaa henkisesti, mutta myös palkitsevaa onnistuessaan. Ammatillinen ja korkeatasoinen yhteistyö sairaalan, oman koulun, huoltajien ja sairaalakoulun välillä on tärkeää.  

Ei riitä, että vain lasta hoidetaan, vaan perhettä pitää hoitaa.

Varismäki korostaa perhetyön tärkeyttä ja kritisoi perusturvaan kohdistuneita säästöjä. Tilanne näkyy sairaalakoulun arjessa, sillä kodeissa on paljon ongelmia. Päällimmäisinä vanhempien mielenterveysongelmat, kuten masennus.  

– Nämä lapset ovat ahdistuneita, rikki ja masentuneita, mikä näkyy käytöshäiriöinä. Enpä tiedä, miten aikuiset selviäisivät, jos heitä kohdeltaisiin samalla tavalla. Ei 9-vuotias, jonka koko elämä on yhtä kriisiä, muutu kahden viikon hoitojaksolla. Ei riitä, että vain lasta hoidetaan, vaan perhettä pitää hoitaa, hän sanoo.  

Sairaalakoulussa päivän kulun voivat muuttaa esimerkiksi oppilaiden väliset konfliktit tai muut ongelmatilanteet. Silloin aikuisen on oltava ennakoitava sekä hallittava tilanne lujasti ja samalla lempeästi. Fyysisiä rajaamisia tulee toisinaan, vaikka ensisijaisesti tilanteet selvitetään aina puhumalla ja niin, että oppilas voi säilyttää kasvonsa muiden edessä.  

– Kaoottisia tilanteita tulee ja menee. Me tiedämme, mitä pitää tehdä, Varismäki painottaa selvitettyään juuri monimutkaisen riidan kahden oppilaan kesken. 

Kiitos tulee jälkeenpäin 

Lapset ja nuoret ovat herkkiä sille, otetaanko heidät tosissaan – onko aikuinen tosissaan. Kohtaaminen vaatii herkkyyttä ja tilannetajua, nuori ei kerro murheitaan niistä suoraan kysymällä. Kun kontakti lapsen ja nuoren kanssa syntyy, hän tulee kohdatuksi ja luottamus rakentuu, alkavat kouluasiatkin sujua.  

Se kertoo paljon, että jälkeenpäin meitä tullaan tänne moikkaamaan.

– On hienoa, kun ilmeettömään ja eleettömään lapseen tulee aavistuksellinenkin muutos, yksikin kirosana jää sanomatta tai oppilas lähtee mukaan ryhmän toimintaan. Ja se kertoo paljon, että jälkeenpäin meitä tullaan tänne moikkaamaan, Ryynänen kertoo.  

Hän korostaa, että työhyvinvointiin liittyvät asiat korostuvat sairaalakoulussa työskennellessä. Kun eteen tullut tilanne kolahtaa, asiat pitää käydä läpi mahdollisimman pian läpi työyhteisön kanssa. Ryynänen sanoo, että keskustelu muiden kanssa on välttämätöntä, ja sen tulisi tapahtua niin pian kuin mahdollista.  

Myös turvallisuus – niin oppilaiden kuin aikuistenkin – on sairaalakoulussa erityishuomiota vaativa asia. Fyysinen turvallisuus pitää taata ja siihen kiinnitetään ympäristössä huomiota.   

Keinoja jaksamiseen 

Ryynänen kertoo päätyneensä sairaalakouluun töihin, kun huomasi rekryilmoituksen, jossa haettiin sairaalakouluun opettajaa, jolla on yhteistyökykyä, huumorintajua ja paineensietokykyä. Hän koki sopivansa tehtävään.  

Nuoret ja lapsetkin ovat äärimmäisen taitavia löytämään aikuisista heikkouksia.

– Lisäksi tässä työssä tarvitaan itsetuntemusta, halua kehittää itseään ja itsesäätelytaitoja. Täällä asiat osuvat niin omaan persoonaan, että jos ei ole sinut itsensä kanssa, on vaikea pärjätä. Nuoret ja lapsetkin ovat äärimmäisen taitavia löytämään aikuisista heikkouksia, hän toteaa.  

Matti Varismäki on nähnyt alan muuttumisen vuosikymmenien aikana.  

– Työ on muuttunut vuosien aikana aivan eri työksi. Eniten siihen vaikuttavat sairaalakouluun tulevien lyhyet hoitojaksot. Yleisesti voisi todeta, että ongelmien määrä ei ole lisääntynyt, mutta tarve hoidolle on. Asioista tiedetään enemmän, eikä niitä hävetä. Lisäksi työhön vaikuttaa se, että lääkitykset ovat lisääntyneet, hän sanoo.  

Työssäjaksamisessa auttaa, että elämässä on muitakin asioita kuin työ. Koti tulee rauhoittaa työasioilta, Ryynänen sanoo. Hyvät unenlahjat auttavat Varismäkeä jaksamaan.  

– Tosi lujilla olemme ja sitä ovat kaikki erityisopettajat. Mutta niin kauan kuin nämä asiat koskettavat, niin hyvä. Muutenhan sitä olisi työkyvytön. Mutta illalla ei tarvitse kyllä yhtään miettiä mitä tehdä, sitä vaan nukkuu, Varismäki sanoo.  

Ahvenistonharjun sairaalakoulun henkilökunnan hyvä yhteishenki auttaa jaksamaan haastavassa työssä. Kuvassa vasemmalta: Sajedah Esmat, Pia Pakarinen, Minna Ryynänen ja Matti Varismäki.

Infoa sairaalakoulusta 

Perusopetuslain 4a § velvoittaa sairaalan sijaintikunnan järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä huomioon ottaen on mahdollista. 

  • Ahvenistonharjun sairaalakoulu kuuluu hallinnollisesti Ahveniston kouluun, jonka rehtori on Kati Hirvonen.
  • Yhtenäiskoulu, jossa on kaksi opetusryhmää: 0–6.-luokat ja 7.–9.-luokat.  
  • Oppilaat tulevat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhdestätoista kunnasta (Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä). 
  • Oppilaina lasten ja nuorten psykiatrisen osaston potilaita. 
  • Opetus voidaan järjestää myös osastolla tapahtuvaksi.  
  •  Työkyvyttömiksi määritellyt oppilaat eivät käy koulua, vaan ovat sairauslomalla.  
  • Sairaalakoulussa noudatetaan perusopetuksen viikkotuntimääriä. Todelliseen tuntimäärään vaikuttaa oppilaan terveydentila.   
  • Oppilaan saama opetus on siten yksilöllistä erilaisine tukimuotoineen. Sairaalajaksoa koskevaa oppimissuunnitelmaa päivitetään yhdessä omien opettajien kanssa.  
  • Mahdollisten oppimisvaikeuksien (etenkin lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan) diagnosointi, analysointi ja korjaavan opetuksen aloittaminen on olennainen osa sairaalaopetuksen perustehtävää. 
  • Sairaalaopetus on aina pienryhmä- ja yksilöopetusta.  

Sairaalaopetuksen valtakunnalliset sivut: www.sairaalaopetus.net