Osallisuus kannustaa tekemään oikein

Koululla on mahdollisuus antaa oppilaiden vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä. Kun oppilas saa sopivasti vastuuta, hän myös pyrkii parhaaseensa, tietää Hauhon yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen. 

Hauhon Yhtenäiskoulussa kannustetaan aloitteiden tekemiseen, ja oppilaiden osallisuus on jatkuvasti läsnä niin luokissa kuin opettajanhuoneessakin. Aktiivisuus näkyy jokapäiväisessä arjessa esimerkiksi oppilaiden taiteena käytävien seinillä, pingispöytinä sisällä ja pihalla tai kaikkien käytössä olevana pianona aulan seinämällä. 

Hauhon Yhtenäiskoululta löytyy monia esimerkkejä, joissa oppilaat ovat olleet toimijoina pääosassa. Kun pojat ajelivat luvatta mopoilla välitunneilla, heille päätettiin järjestää mopoilupaikka viereiseltä pellolta. Nyt kehitteillä on poikien itsensä aloitteesta liikkeelle lähtenyt crossirata. 

– Oppilaiden aloitteesta pihaan on tehty skeittiparkki, toinen pelikaukalo, graffitiseinä ja puistoshakkiruudukko. Koulun takapihalla kiertää oppilaiden itse tekemä kuusireikäinen jalkapallogolfrata. Kotitalousluokan yhteydessä ulkona on kasiluokan poikien tekemä terassi. Keppihevosesteitä on tuunattu ja puujalkoja nikkaroitu. Kaikille yhteinen välitunticrossipolkupyöräkin on yläkoulun oppilaiden toimesta kasattu. Koristelineiden rapistuneet levyt on itse ehostettu maalamalla ja harmaantunutta peliareenaa on petsattu uuteen uskoon. Bändikämpän oppilaat ovat sisustaneet oman maun mukaan, Pekka Paappanen luettelee.  

Kun ihminen saa suunsa auki, on vaikuttanut ja saanut aikaan, se kantaa.

Pekka Paappanen

– Me olemme herkkänä heti, jos oppilas ehdottaa jotain. Vähintäänkin mietimme, olisiko se mahdollista toteuttaa. Saatan soittaa vaikka saman tien puhelun ja selvittää asiaa niin, että oppilas kuulee. Kun ihminen saa suunsa auki, on vaikuttanut ja saanut aikaan, se kantaa. Ja se, että tehdään itse eikä osteta valmiina, toimii samalla tavalla, Paappanen sanoo.      

Pekka Paappasen työhuoneen seinät muistuttavat joka päivä siitä, mikä koulutyössä on tärkeintä.

Kun eskarilaiset tarvitsivat hiekkalaatikon, hiekan kuljettivat kehikkoon ensimmäisten luokkien oppilaat, jotka olivat ylpeitä voidessaan auttaa pienempiään. Beach volley -kentän hiekkakasaa levittämään pyydettiin puolestaan viidesluokkalaiset. 

– Tällaisia tilaisuuksia tulee koko ajan, jos vain on se asenne, Paappanen sanoo.  

Myös 9.-luokkalainen Vuokko Lahti sekä 7.-luokkalainen Juho Alasmaa kertovat, että vaikuttamaan ja tekemään on päästy.  

– Jos tulee joku idea, niin siitä pääsee kertomaan ja se pyritään toteuttamaan, eikä tyrmätä, Lahti vahvistaa.  

Alasmaa on ollut mukana suunnittelemassa crossirataa, järjestämässä sähly- ja kiekkotapahtumia ja pingisturnausta. Koulun oppilaat isännöivät tanssitapahtumaa Power Mover, ja he pääsevät kertomaan koulustaan ulkomaalaisille vieraille. Aktiivisuuden ansiosta Lahti on päässyt tekemään myös juontokeikkoja.  

Pieniä kohtaamisia 

Paappasen oppeja on kuultu myös ympäri Suomea. Hän luennoi johtamisasioista ja koulun kehittämisestä.

– Se on avannut monien silmiä. Small talk on se juttu. Pienten kohtaamisten kulttuurista lähtee moni hyvä asia. Osallisuus on suuri voimavara. Rehtoreilta saattaa myös usein unohtua, että myös opettajille on tärkeää tulla huomatuksi hyvässä valossa, kehuvetoisuutta kannattava Paappanen sanoo. 

Työrauha on kulttuurinen kysymys. Meillä on kymmenen vuotta tehty työtä sen eteen ja nyt on aika rauhallista.

Pekka Paappanen

Monilla luennoilla tulee esiin kysymys luokkien työrauhasta. 

– Se on kulttuurinen kysymys. Meillä on kymmenen vuotta tehty työtä sen eteen ja nyt on aika rauhallista. Työrauhaa ei tehdä kikoilla. Koulu on elämää, kyse on isommista asioista, Paappanen sanoo.  

– Kun oppilas kokee epäoikeudenmukaisuutta, alkaa tapahtua. Kemiat, pitkään päätä pommittaneet stressihormonit tekevät sen, että alkaa tulla irrationaalisia reaktioita ja siksi koulun hyvästä tunnelmasta kannattaa pitää huolta. Haluaisinkin löytää jonkinlaisen keinon mitata ihmisten stressitasoja, Paappanen miettii.  

Luokka luokassa 

Avoimille oppimisympäristöille Paappanen ei kaiken informaatiotulvan keskellä lämpene – paitsi opettajanhuoneessa, jossa sisustuksella ehkäistään erilaisten klikkien syntymistä. Sääntönä myös on, että opettajanhuoneessa ei tehdä töitä.  

Asioita käsitellään pitkin päivää, ja opettajakokouksia on vain silloin, kun kyseessä ovat isommat ratkaisut. 

– Opettajakokoukset ovat kulttuurinen jäänne. En halua pitää yhtään turhaa kokousta. Meillä on tiimejä ja työryhmiä, aina ei tarvita kaikkia koolle, Paappanen selventää.  

Opetukseen Paappanen toi viime syksynä ”luokka luokassa” -innovaation. Törmätessään reissullaan Martelan käytettyihin kokouskoppeihin, hän tinki hinnan kohdilleen ja varasi niitä neljä, tietämättä vielä, mistä saisi rahoituksen eli 20 000 euroa kasaan. 

Koppeja pitää saada lisää, ne ovat ihan mahtavia

Oppilaat Vuokko Lahti ja Juho Alasmaa

– Rahoitus järjestyi koulun ulkopuolisin resurssein. Resurssit tulevat hyvien ideoiden luokse eikä päinvastoin. Olen vakaasti sitä mieltä, Paappanen sanoo. 

Pikkuluokkia käytetään ryhmille esimerkiksi kielten opiskelussa, ja ne ovat osoittautuneet toimiviksi. Pienessä tilassa voidaan tehdä puheharjoituksia, keskittyä pienryhmätyöskentelyyn tai tehdä kokeita. Opettaja näkee lasiseinien läpi, miten työt sujuvat.  

Kokeilua seurataan ja sen toimivuudesta tehdään selvitys toukokuussa 2019.  

– Koppeja pitää saada lisää, ne ovat ihan mahtavia, toteavat oppilaat Lahti ja Alasmaa.  

Pekka Paappasen (kesk.) kouluun tuoma luokka luokassa -keksintö on hyvä juttu, sanovat Vuokko Lahti ja Juho Alasmaa.