Nummella sisäistetään uutta toimintatapaa

Uusi oppimisympäristö ruokkii eläväistä yhteisöä monella positiivisella tavalla, mutta se vaatii oppilailta myös uudenlaista vastuunottokykyä.  

Minkälaista on opiskelu Nummen yhtenäiskoulussa? Kysymykseen on luultavasti yhtä monta vastausta kuin on opettajia ja oppilaitakin. Yhtenäiskouluissa ovat omat haasteensa, oli sitten kyse avoimesta tai perinteisestä oppimisympäristöstä, sillä alakoulussa on erilaiset toimintatavat kuin yläkoulussa jo oppituntien rakenteenkin vuoksi.  

Tänään Nummen koulun erityisen rento tunnelma selittyy sillä, että koulussa on meneillään kaikkien yhteinen ”Ilon päivä”, kertoo apulaisrehtori Antti Palomaa. Meno käytävillä ja muissa tiloissa on tavallista vapaampaa. Mutta uudenlaista vastuullista vapautta opetellaan myös koulun perusarjessa.  

Oppiaineena yhdessä toimiminen  

Kuudennen luokan oppilaiden oppimistilassa on meneillään harrastusmessut, joilla oppilaat saavat kertoa muille luokille omista harrastuksiaan. Julia Vilén esittelee omaa lajiaan, joukkuevoimistelua, näyttävin liikkein. Pallo lentää korkealle ja Julia nappaa sen käsiinsä sulavasti. Luokkatila on iso, siellä on pöytiä, tuoleja, vihreitä tiiminurkkauksia, pitkiä penkkejä ja raheja. Julia pitää uudesta oppimisympäristöstä, mutta epäkohtakin löytyy. 

Julia Vilén heittää pallon korkealle ja ottaa sen taidokkaasti kiinni.

– Tämä on tosi erilaista verrattuna vanhaan, mikä on hyvä asia. Vapaa työskentely on kivaa ja välitunnit parhaita. Huonoa on se, että aina ei kuule kaikkea, hän sanoo. 

Isossa tilassa työskentelee kerralla noin 90 lasta, ja heitä ohjaa neljä opettajaa. On selvää, että tällainen joukko ei voi olla jatkuvasti hiljaa.  

– Avoin oppimisympäristö on vaatinut opettelua ja luottamus pitää ansaita. Oppilaita kasvatetaan yhdessä tekemiseen. Meillä on käytössä ”kehäajattelu” eli ensin oppilaat työskentelevät vain lähellä opettajaa. Ja kun luottamus ja kyky työskennellä vapaammin kasvaa, he voivat mennä opiskelemaan kauemmas. Nyt lukukauden harjoittelun jälkeen kaikki oppilaat ovat saavuttaneet sellaisen luottamuksen, että työskentely kauempanakin sujuu, kertoo 6.-luokan opettaja Auli Kaurtola.  

Oppilaat myös oppivat tietämään, mikä on itselle paras tapa opiskella. Moni haluaa vapaudesta huolimatta opiskella opettajan lähettyvillä. 

Kuulostaa hyvältä, mutta miten melutaso pidetään aisoissa ja onko se häiritsevää? 

– Täällä on ääntä – kuten nytkin huomaat. Mutta sen laatu erilaista, koska tilassa on pehmeitä materiaaleja. On ollut kiva huomata, että se ei ole samalla tavalla häiritsevää kuin tavallisessa luokassa, Kaurtola kokee. 

Hän on tyytyväinen uuteen yhteisopettajuuteen, joka jaetaan neljän osaajan kesken. Opetustyö vaatii suunnittelua, mutta jaettu vastuu ja ideointi helpottavat tekemistä. Myös erityisopettajan kanssa tapahtuu samanaikaisopettajuutta eli oppilaita otetaan erikseen opiskelemaan vain harvoin.  

Vanhempainillassa uudet työtavat ja uusi ympäristö otettiin hyvin vastaan. Huoltajia myös infottiin, että uudessakaan tilanteessa hyvistä vanhoista toimintatavoista ei ole luovuttu. Kokeneet opettajat kyllä osaavat yhdistää hyvät ainekset molemmista, Kaurtola tietää.  

– Meillä on erittäin ihanat oppilaat ja huoltajat. Vanhemmat ovat tärkeä yhteisöllinen tukijoukko, hän sanoo.  

Auli Kaurtola, Kerttu Huopio ja Helmi Heinonen käyvät läpi tehtäviä vihreässä tiimitilassa.

Haasteita ja uran kohokohtia 

Yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja Arto Mustajärvellä on hieman ristiriitainen kokemus nykyisestä menosta. Hänen mukaansa syksy on mennyt osittain “tulipaloja sammutellessa” ja uutta toimintatapaa hakiessa. Samassa tilassa opetetaan yhtä aikaa kolmea eri ainetta, kolmelle eri yläkoulun luokalle. Äänieristeeksi tarkoitettu verho ei opettajien eikä oppilaiden mukaan riitä äänen vaimentamiseen.  

– Muutos on ollut pakollinen, jo ajatellen uutta OPSiakin. Mutta suurin haaste liittyy meluun ja äänen kulkemiseen isossa tilassa, jossa akustiikka toimii väärään suuntaan. Kuulen toisella korvalla huonosti ja tuntuu myös siltä, että oma ääni eri riitä oman luokkatilan perälle saakka, Mustajärvi kertoo.  

Kritiikkiä satelee muistakin tiloihin liittyvistä ratkaisuista, mutta uudistus on tuonut myös paljon hyvää. Mustajärvi on löytänyt työn ilon yhteisopettajuuden kautta. 

– Yhteisopettajuus on parasta, mitä minulle on opettajan urani aikana tapahtunut. Näissä tiloissa yhteisopettajuutta voi tehdä aidosti. Tulee ideoita puolin ja toisin, ja niitä emme olisi yksinään keksineet, hän hehkuttaa.  

– Yhteisopettajuuden kuningasidea on se, että kaikkea ei tarvitse osata itse. Ihmiset täydentävät toisiaan. Koulumme rakennuspalikat koostuvat joustavista oppimisympäristöistä, yhteisopettajuudesta ja opetusteknologiasta. Meillä tehdään loistavaa työtä ja meillä on myös huikeita henkilökohtaisia kasvutarinoita ja onnistumisia, vaikka ne eivät mediassa palstatilaa saakaan, Antti Palomaa lisää.  

Arto Mustajärvi (vas.) on löytänyt uutta tekemisen iloa yhteisopettajuuden kautta. Antti Palomaa korostaa, että Nummen koulussa tehdään loistavaa työtä, vaikka se ei aina lehtien sivuilla näykään.