Neljä päätä saa enemmän aikaan

Nummen koulun kakkosluokkien opettajat Susanna Aartolahti-Tikkanen, Sanna Turpeinen, Marianna Rytsölä ja Tiina Hahl-Kulmala ovat löytäneet yhteisopettajuuden hyödyt ja tiimissä tekemisen ilon. 

Kun neljän ammattilaisen osaaminen ja vahvuudet laitetaan yhteen, syntyy enemmän kuin osiensa summa. Yhteisopettajuus antaa mahdollisuuden loistaa niillä osaamisalueilla, joissa opettaja kokee olevansa vahvoilla. Myös erilaiset luonteenpiirteet rikastavat tiimiä – kun yksi linkoaa ideoita toisensa perään, toinen rauhoittaa tilannetta, kolmas tuo työhön napakkuutta ja neljäs muistuttaa lapsen näkökulmasta asiaan. Ja toisaalta taas: kaikkea ei tarvitse jokaisen osata, kun joukossa on laaja-alaista kokemusta ja moniosaamista.  

– Kyllä se on paljon laadukkaampaa, kun neljä päätä on suunnittelemassa opetusta kuin että yksinään tekisi, Susanna Aartolahti sanoo. 

Nelikko jakaa vastuualueita niin, että kaikki eivät tee kaikkea. Usein opettajat toimivat pareittain eli ryhmä on jaettu kahtia, mutta viikkosuunnitelmasta kaikki ovat tietoisia. On tärkeää, että tieto kulkee, ja jokainen opettaja voi hypätä kumpaan ryhmään tahansa tarpeen mukaan. 

Yhteisopettajuus on vienyt Marianna Rytsölän, Sanna Turpeisen, Susanna Aartolahti-Tikkasen ja Tiina Hahl-Kulmalan mennessään. Paluuta vanhaan ei haikaile kukaan heistä.  

Opettajat kokoontuvat suunnittelemaan yhdessä tunteja kolmena iltapäivänä viikossa ja siihen kaikki ovat sitoutuneet omilta menoiltaan niin pitkälle kuin mahdollista. Yhdessä ryhmän toiminta ”synkronoidaan” yhteen. Molemmat ryhmät eivät esimerkiksi voi katsoa yhtä aikaa opetusvideoita.  

Lähellä lasta 

Oppilaat ja opettajat oppivat jatkuvasti toisiltaan. Oppilailla on takanaan vasta yksi kokonainen lukukausi, ja kehitys on ollut nopeaa. Rankkoja hetkiäkin on syksyllä koettu, mutta nyt porukka on hitsautunut yhteen ja kasvanut uuteen toimintatapaan.  

– Tällä ikätasolla perustaidot ovat ne tärkeimmät, mutta yllättävän hyvin kakkosluokkalaiset osaavat jo huomioida muita. Se, että kehittyy tilannetajua ei ole ollenkaan huono asia, Susanna Aartolahti sanoo. 

Marianna Rytsölä on porukan tuorein tulija ja toimii sijaisena. Hän on positiivisesti yllättynyt monista asioista. Melun määrä ei ole hänestä sen kovempi kuin tavallisessa luokassakaan. Sanna Turpeinen toteaa, että kyllä taustahälyä näin isossa ryhmässä toisinaan on. Toisia se häiritsee, toisia ei. 

Meillä tämä toimii, mutta emme voi puhua toisten puolesta.

– Kaikkiin ääniin emme voi vaikuttaa. Toisten huomioon ottaminen korostuu tällaisessa isossa ryhmässä. Mutta kyllä työrauha säilyy, kun meitä on kaksi ja usein toinen meistä istuu opetuksen aikana lasten joukossa, hän lisää. 

– Meillä tämä toimii, mutta emme voi puhua toisten puolesta. Sekin vaikuttaa, mikä luokka-aste on kyseessä, korostaa Tiina Hahl-Kulmala.  

Opet ovat yhteisiä 

Oppilaiden tunteminen on tärkeää ja alkuopettelun jälkeen oppilaat ovatkin ottaneet kaikki neljä opettajaa omikseen. Ei ole väliä, keneltä apua pyytää.  

– Emme voi sanoa oppilaiden puolesta, mutta kyllä meillä sellainen tunne on, että he tulevat mielellään kouluun, Aartolahti sanoo.  

Rytsölä on huomannut myös erään sijaisia helpottavan seikan. Yhteisopettajuusluokkaan on helpompi tulla kuin perinteiseen.  

Arkipäivän asiat Wilmassa menevät tiedoksi huoltajilta kaikille neljälle opettajalle, mutta henkilökohtaiset viestit voi lähettää omalle vastuuopettajalle.  

Yhteisopettajuus tuo mukanaan myös toiminnan läpinäkyvyyden, kun opettaja ei toimi yksin luokkaseinien sisällä. Järjestely lisää avoimuuden lisäksi myös turvallisuuden tunnetta.  

Rytsölä on huomannut myös erään sijaisia helpottavan seikan. Yhteisopettajuusluokkaan on helpompi tulla kuin perinteiseen.  

– Työhön perehdyttäminen käy kuin itsestään seuratessa muiden tekemistä, Rytsölä kertoo. 

– Meille kaikille tämä on vähän kuin täydennyskoulutusta työn ohessa, sillä näemme, miten toiset toimivat. Olemme saaneet paljon aikaan, emmekä yksin olisi sellaiseen kyenneet. Autonomia on nyt yhteinen, emme ole menettäneet itsenäisyyttämme opettajina, nelikko tuumii.  

Kysymys avoimesta oppimisympäristöstä ei ole mustavalkoinen, sillä koulupäivien sisältö on hyvin vaihteleva. 

He korostavat, että uuden OPSin toteuttaminen ei ole seinistä kiinni, mutta sellainen tuntuma heille on kokemuksen myötä tullut, että avoin oppimisympäristö tukee laaja-alaisten taitojen opettelua. Osa näistä opettajista on toteuttanut yhteisopettajuutta myös perinteisissä luokissa. Kysymys avoimesta oppimisympäristöstä ei ole mustavalkoinen, sillä koulupäivien sisältö on hyvin vaihteleva. 

– Silloin ennen toivoi, että seiniä ei olisi, nyt niitä toisinaan kaipaa, Hahl-Kulmala naurahtaa. 

– Jos meillä olisi kaikki valta, haluaisimme isomman tilan. Nyt oppilaita on neliöihin nähden liikaa, opettajat sanovat.